Itämeren alueen energiaratkaisut-seminaarin osallistujien haastattelu

Kysyimme seminaarin yhteydessä vierailtamme muutamia kysymyksiä:

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maanne energiapolitiikkaan?

Valdur Lahtvee:

Viime talven poikkeukselliset säät Virossa vaikuttivat vaalikeskusteluun, mutta varsinaisesti ilmastonmuutos ei ole muuttanut politiikkaa. Viron kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna vain 56% Kioton sopimuksen tasosta, koska neuvostoaikaisia palavan kiven polttolaitoksia on uusittu ja suljettu. Tästä huolimatta EU:n tavoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä koskevat Viroakin. Palavan kiven poltto tulisi lopettaa.

Lari Pitkä-Kangas:

Ruotsi tuottaa suurimman osan energiastaan ilman hiilidioksidipäästöjä vesi- ja ydinvoimalla ja maamme on ollut erittäin aktiivinen uusiutuvan energian kehittämisessä. Energiamarkkinat vaativat kuitenkin pidemmän aikavälin strategiaa ja EU:n yhteisiä toimia kestävän energiatuotannon luomiseksi.

Mikä on vihreiden rooli maanne energiapolitiikassa?

Lahtvee:

Virossa vihreät ovat energiapolitiikan asiantuntijoita ja vahtikoiria. Vaaliteemanamme oli energiapolitiikan uudistaminen. Olemme olleet laatimassa Virolle strategioita ja lakeja muun muassa palavan kiven polttamisesta luopumisesta, ekologisesta verouudistuksesta ja tuulivoiman käytön lisäämisestä.

Pitkä-Kangas:

Vihreiden roolina Ruotsissa on ollut esittää radikaaleja, uusia ideoita, jotka on myöhemmin hyväksytty laajemmin. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotus ja pienimuotoisen paikallisen energiatuotannon tukeminen ovat läpimenneitä vihreiden ehdotuksia.

Onko maanne liian riippuvainen ulkomaisesta energiasta?

Lahtvee:

Ei sinänsä, n. 95% sähköstä tuotetaan kotimaisella palavalla kivellä. Kaikesta energiasta alle 30% tulee ulkomailta. Poliittisesti riskialtista Venäjän kaasua on energiankulutuksestamme 17%. Tämäkin määrä pystytään tarvittaessa korvaamaan muilla energiamuodoilla. Virolla on myös varaa säästää energiaa runsaasti, sillä energiatehokkuutemme on vielä varsin heikkoa.

Pitkä-Kangas:

Lämmön ja sähkön suhteen Ruotsi on omavarainen, mutta liikenteen öljy tulee tietysti ulkomailta. Ruotsi voisi yltää omavaraisuuteen myös liikenteen polttoaineissa, jos niin halutaan. Tulevaisuudessa Ruotsi tullee tuottamaan yhä enemmän sähköä yhteisille eurooppalaisille markkinoille.

Millaisena näet EU:n roolin energia-asioissa?

Lahtvee:

Tarvitaan EU:n yhteistä energiapolitiikkaa ja enemmän sähkönsiirtoyhteyksiä jäsenmaiden välille.

Pitkä-Kangas:

EU:n tulisi toimia niin, etteivät jäsenvaltioiden kansalliset energiayhtiöt tukisi hiili- ja ydinvoimaloitaan valtion suorilla ja epäsuorilla tuilla. EU:n tulisi muuttaa maatalouspolitiikkaansa bioenergiantuotantoa suosivaan suuntaan.

Ja lopuksi kysymys Heidi Hautalalle: Millaisena näet Suomen energiapolitiikan verrattuna Ruotsiin ja Viroon?

Heidi Hautala:

Suomi on asenteissaan lähempänä Viroa kuin Ruotsia. Meillä ei ole vielä löytynyt yhteistä tahtoa kehittää uusiutuvia energialähteitä samalla tarmolla kuin Ruotsissa. Suomesta on sen sijaan tulossa uhkaavasti EU:n alueen ydinvoimareservaatti, jos Suomi antaa avokätisesti lupia rakentaa Suomeen ydinvoimaloita, joista myydään sähköä muualle Eurooppaan. Tässäkin asiassa tarvittaisiin EU:n yhteisiä energialinjauksia.