Verkkojulkaisut

Lainsäädäntö suojelee kuluttajia vaarallisilta aineilta, mutta suojeleeko se riittävästi? Tähän, ja moniin muihin kysymyksiin
kirjassa etsitään vastauksia. Eri asiantuntijat antavat
artikkeleissaan tarpeellista tietoa arjen kemikaaleista, EU-lainsäädännöstä ja kemikaalitutkimuksesta. Mitä kemikaaleja
kuluttajan kannattaisi välttää?

Kirjan sisältö:

- Esipuhe: toimittaja Taru Anttonen
- Kemikaalit arjessamme: läsnä joka hetki, Anja Nystén
- Poliittinen vääntö kemikaaliturvallisuudesta, Satu Hassi
- Miten EU säätelee kemikaalien käyttöä? Taru Anttonen
- Tutkitaanko kemikaaleja tarpeeksi? Leif Kronberg
- Luomulla pienempään kemikaalikuormaan, Mikko Rahtola
- Mitä kemikaaleja kuluttajan kannattaisi välttää? Terttu Vartiainen
- Kemikaalipaasto parantaa elämänlaatua, Noora Shingler

Julkaisua on rahoitettu ulkoasianministeriön EU-tiedotustuella. Lue lisää Vision Parempi EU –hankkeesta.

Liikkeitä laidasta laitaan - Populismin nousu Euroopassa

Kirja on luettavissa pdf-muodossa: 
lataa kirja tästä

Ääriliikkeet ja populismi ovat lisänneet kannatustaan Euroopassa. Voidaan jopa puhua populistisesta puolueperheestä. 

Raportin nimi "Liikkeitä laidasta laitaan" viittaa eri maissa vaikuttavien ryhmittymien sisältö- ja toimintatapaeroihin. Populismin käsitteen alla on selvästi toisistaan poikkeavia liikkeitä ja puoluetia. Myös yhtäläisyyksiä löytyy. Kyse on siis monessakin mielessä rajat ylittävästä ilmiöstä.

Raportissa Liikkeitä laidasta laitaan - Populismin nousu Euroopassa poliittista populismia tarkastellaan niin Euroopan, Pohjoismaiden kuin Suomenkin näkökulmasta.

Populismin menestys pakottaa muut puolueet katsomaan peiliin. Samalla se voi tuoda oman lisänsä demokratiaan. Raportti ei tarjoa valmista reseptiä sille, mitä pitäisi tehdä, mutta valottaa eri tapoja vastata populistipuolueiden haasteeseen.

Raportti on julkaistu Vihreän Sivistysliiton, Ajatuspaja e2:n ja Ajatushautomo Magman yhteistyönä.

Kirjan painettua versiota jaetaan ilmaiseksi tutkijoille ja toimittajille. Ota yhteyttä ViSiOon, mikäli olet kiinnostunut omasta kappaleesta. 

Green New Deal

Vihreän Sivistysliiton ajatuspaja julkaisemassa Green New Deal -kirjassa asiantuntijat pohtivat eri näkökulmista Green New Dealin toteuttamisen mahdollisuuksia Suomessa.

Gren New Dealistä puhuttaessa käytetään sellaisia termejä kuin vihreä talous, vihreä elvytys, viherkaulustyöpaikat, mutta tarkempi määrittely siitä, mitä ne ovat ja kannattaisiko Suomessa niitä tavoitella, on puuttunut.

Kirjaan on koottu kuusi asiantuntija-artikkelia, joiden kirjoittajina ovat johtaja Janne Hietaniemi ja analyytikko Radoslav Mizera Finprosta; tutkijat Satu Lähteenoja ja  Michael Lettenmeier Wuppertal-instituutista; tutkija Marja Ratinen Hankenilta; kansanedustaja, tekniikan tohtori Jyrki Kasvi sekä ajatuspaja Demos Helsingin tutkijakollektiivi. Lisäksi ajatuspajahankkeen koordinaattori ja kirjan toimittaja, DI Marja Jallinoja on kirjoittanut yhden artikkelin.

Artikkelit valaisevat mm. seuraavia kysymyksiä: Mihin ja miten Suomessa syntyy viherkaulustyöpaikkoja? Millaisia toimenpiteitä alan yrittäjät odottavat päättäjiltä? Millaista vihreää elvytystä muissa maissa toteutetaan? Millainen politiikka luo otollisen kasvualustan viherkaulustyöpaikkojen synnylle? Mitkä ovat Suomen vahvuudet vihreässä taloudessa?

Vihreän Sivistysliiton Green New Deal -tutkimushanke on jatkoa kahtena edellisenä vuonna toteutetulle ekologinen verouudistus -hankkeelle.

Kirja on luettavissa pdf-muodossa:
lataa kirja tästä

Perustulo herättää keskustelua. Perustuloa on ehdotettu monessa eri muodossa korvaamaan nykyinen sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmä. Perustuloa on myös kritisoitu ankarasti. Niin perustulon kannattajilla kuin vastustajilla on ollut ongelmana puutteet perustuloon liittyvissä faktoissa. Perustulo on usein ymmärretty väärin eikä sen hinnasta ole ollut oikeaa käsitystä.

Tämä tutkimusraportti kokoaa vanhaa tietoa perustulosta ja tuo keskusteluun myös uutta. Kolmessa artikkelissa esitellään perustuloajattelun historiaa, lasketaan mikrosimulaatiomallin avulla perustulon vaikutuksia kansantalouteen ja arvioidaan perustulon käyttöönoton yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Kirja on Vihreän Sivistysliiton Perustulomallit suomalaisessa yhteiskunnassa -tutkimushankkeen loppuraportti. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella erilaisia perustulomalleja ja niiden sopivuutta Suomeen.

Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma

ViSiOn 10-vuotisjuhlakirjana julkaistiin Vihreän eduskuntaryhmän laatima ohjelma, joka linjaa vihreää ilmastopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen.

Ohjelman kantavana teemana on varautuminen tämän päivän uhkiin - ei eilisiin. Tällä hetkellä ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste ja sen aiheuttamat riskit ovat valtavia. Vihreässä ilmasto- ja energiaohjelmassa kuvataan kuinka uusiutuvilla energialähteillä, energian säästöllä ja elämäntavan muutoksilla uhkia voidaan torjua ja hillitä.

Ohjelmaa on myös rajoitetusti saatavilla painettuna versiona. Painettua versiota voi kysyä puhelimitse ViSiOsta.

Ekoyhteisön itsearviointikriteeristö

Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry
SKEY GEN-Finland
Maailman ekokyläverkosto

Englannista kääntänyt: Kirsi Joenpolvi
Suomenkielisen laitoksen toimittanut: Liisa Jääskeläinen

Kirja on luettavissa pdf-muodossa:
lataa kirja tästä (1,9 MB)

Suomeen on viime aikoina alkanut syntyä erilaisia ekokyliä ja -yhteisöjä. Kaikkia niitä yhdistää pyrkimys kestävään elämäntapaan. Suomessa maailman ekokyläverkoston ekokyläkäsitystä tekee tunnetuksi Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry SKEY GEN-Finland. Yhdistys on nyt kääntänyt englanninkielestä kriteeristön, jonka avulla jokainen ekoyhteisön perustamista suunnitteleva tai sellaisessa jo asuva voi itse arvioida omaa toimintaansa. Kriteeristö on monipuolinen ja runsas ja siitä on varmasti apua kaikille ekokylistä kiinnostuneille.

Kriteeristössä käsitellään kestävää elämäntapaa ekologiselta, sosiaaliselta ja henkiseltä ulottuvuudelta. Kirjoittavat toivovat kriteeristöstä palautetta osoitteeseen juuri@rihmasto.fi

Lisätietoa aiheesta saa osoitteista www.rihmasto.fi ja www.ecovillage.org

Ekologinen verouudistus

Oili Almin 2003 tekemä suomenkielinen tiivistetty lyhennelmä (39 s.) englanninkielisestä julkaisusta Ecological Tax Reform (Ernst von Weizsäcker & Jochen Jesinghaus 1992, 90 s.). Lyhennelmä ei sisällä alkuperäisen julkaisun taulukoita, graafisia esityksiä eikä niihin liittyviä huomautuksia tai kirjallisuuslähteitä.

Suomenkielisen lyhennelmän julkaisuoikeus verkkoversiona: Vihreä Sivistysliitto ry (Zed Books, UK, Rights Director Mohammed Umar 26.6.2003)

Kirja on luettavissa pdf-muodossa:
lataa kirja tästä (1,9 MB)

Ernst von Weizsäcker & Jochen Jesinghaus julkaisivat vuonna 1992 kyseisen perusteoksen ekologisesta verouudistuksesta. Sitä ei ole aikaisemmin ollut saatavana suomenkielisenä versiona. Vaikka teos on jo vanhahko, suomenkielistä tiivistelmää on syytä silmäillä nyt, kun Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunta (KULTU) valmistelee hallitukselle ehdotuksen kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Ohjelmassa on tarkoitus analysoida, mitä lisätavoitteita ja ympäristöpoliittisia toimia tarvitaan, jotta Suomesta tulisi ekotehokas yhteiskunta. Ohjelman tulee olla valmis vuoden kuluttua (31.5.2005 mennessä).

Professori Ernst U. von Weizsäcker on toiminut muun muassa Kasselin yliopiston rehtorina ja YK:n tiede- ja teknologiainstituutin johtajana. Vuonna 1984 hänet valittiin Bonnissa sijaitsevan Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin johtoon ja vuodet 1991–2003 hän toimi ilmasto-, energia- ja ympäristötutkimusta tekevän Wuppertal-instituutin johtajana.

Weizsäcker on myös Rooman klubin jäsen. Hänelle myönnettiin yhdessä Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtlandin kanssa italialainen De Natura -palkinto vuonna 1989. Weizsäcker on julkaissut lukuisia ympäristö- ja teknologiapolitiikkaa sekä avointa systeemiteoriaa käsitteleviä artikkeleita, esseitä ja kirjoja. Hänet tunnetaan myös ekologinen selkäreppu -käsitteen kehittäjänä.

Jochen Jesinghaus on toiminut muun muassa Luxemburgissa Euroopan tilastotoimiston ekonomistina. Jesinghaus valmistui ensin prosessi-insinööriksi ja opiskeli myöhemmin Mannheimin yliopistossa taloustiedettä ja politiikan tutkimusta.