Globalisaatio- ja hyvinvointipalvelut-hanke

Vihreän Sivistysliiton ensimmäisen think tank -hankkeen teemana oli globalisaatio ja hyvinvointipalvelut.

Vuoden 2004 syksyllä oikeusministeriö tarjosi yhteiskunnallisen taustan omaaville ja puolueiden kanssa läheistä yhteistyötä tekeville opintokeskuksille mahdollisuuden kokeilla ” poliittisia kysymyksiä käsittelevien think tank – prosessien suomalaisia toteutustapoja”. Tuen hakija voi vapaasti itse valita selvitettävät teemat oman aatteellisen viitekehyksensä mukaisesti. Yleisteemana tuli kuitenkin olla se miten globalisaation vaikutuksia voitaisiin hallita suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeen tulokseksi odotettiin julkaistua keskusteluasiakirjaa, joka perustui hankittuun tieteelliseen tai muuhun tietoon, seminaareihin ja kansalaiskeskusteluun. Hanke tuli toteuttaa vuoden 2005 aikana.

Samana vuonna ilmestyi myös oikeusministeriön julkaisusarjassa julkaisu 4/2005 Think tankit ja poliittiset säätiöt Euroopassa. Siinä selvitettiin think tank-ilmiön taustaa, sen kehitysvaiheita ja eurooppalaisten ja amerikkalaisten think tankien keskeisiä tavoitteita mutta myös niiden välisiä eroja. Selvityksessä keskityttiin viiteen maahan; Hollantiin, Saksaan, Ranskaan, Englantiin ja Ruotsiin. Selvityksen laati pääsihteeri Jorma Turunen Työväen Sivistysliitosta.

Think tank kokeilussa haluttiin löytää erityisesti suomalaisia malleja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistävät yhteiskunnallista keskustelua, politiikan vaihtoehtojen pohdintaa sekä poliittisten puolueiden ohjelmatyöskentelyä.

Hankkeen neljä tavoitetta

• Hahmottaa globalisaatiokehityksen erilaisia vaikutuksia hyvinvointipalveluihin Suomessa.
• Pohtia kansalaisten muuttuvia käsityksiä hyvinvoinnista ja koetuista mahdollisuuksista vaikuttaa hyvinvointia koskeviin yhteisiin päätöksiin.
• Kartoittaa tapoja, joilla voidaan mahdollistaa jatkossakin tasa-arvoinen ja kansalaisten valinnanvapautta tukeva hyvinvointipalvelujen tarjonta.
• Hahmottaa ja kokeilla think tank –toiminnan toteutusmuotoja Suomessa.

Menetelmällisesti tavoitteena oli tuottaa uudenlaista dialogia ja politiikan toimijoille aiempaa vahvempi ja pysyvämpi kontakti tutkijoihin ja muihin asiantuntija ja - toimijaryhmiin. Tavoitteet haluttiin saavuttaa kolmen erillisen työvaiheen kautta, joita olivat

• neljä aivoriihtä, joista ensimmäinen toteutettiin aatteellisessa viiteryhmässä ja muut kutsutuissa asiantuntijaryhmissä.
• globalisaatio- ja hyvinvointipalvelut kirja, joka jaettaisiin mahdollisimman laajalle lukijakunnalle.
• päätösseminaari, jonne kutsuttaisiin alustajia myös muista EU maista.

Aivoriihet ja niiden anti

Ensimmäinen riihi järjestettiin eduskunnassa. Tilaisuuteen oli kutsuttu Vihreän aate maailman edustajia. Alussa haluttiin analysoida mitä käsitteillä ”globalisaatio”, ”hyvinvointi” ja ”hyvinvointipalvelut” tarkoitetaan kyseisen viiteryhmän parissa sekä millaisia näkemyksiä heillä on näistä teemoista. Avoin keskustelu valittiin teeman käsittelymuodoksi. Projektipäällikkö Aleksi Neuvonen oli etukäteen laatinut rungon keskustelun pohjaksi. Muihin aivoriihtä kutsuttiin asiantuntijoita tutkimusmaailmasta, politiikasta, hallinnosta sekä kansalaistoimijoita. Riihissä kuultiin kaksi alustusta ja niiden jälkeen käytiin vapaata keskustelua. Alustajat kutsuttiin tilaisuuksiin.

Ensimmäisen riihen teemana oli ”Globaali yhteiskunta ja hyvinvoinnin muodostuminen tulevaisuudessa”. Tilaisuudessa alustivat toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja ryhmäpäällikkö Ronald Wiman Stakesista. Toisen riihen aiheena oli "Mikä muuttaa hyvinvointipalveluita? Haasteita ja mahdollisuuksia". Alustajina valtiosihteeri Antti Mykkänen Sisäministeriöstä ja osastopäällikkö Jarkko Eloranta KTV:stä. Kolmannen riihen otsikko oli "Globaalihallinta - hyvinvoinnin edellytys, uhka vai mahdollisuus?". Alustajina sivilisaatiohistorian dosentti Tapani Hietaniemi ja kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki, molemmat Helsingin yliopistosta.

Aivoriihissä haluttiin kehittää vuoropuhelua ja ajatusten virtaamista erityisesti tutkijoiden ja politiikan toimijoiden välillä. Asiantuntijaryhmä rajattiin kohtuullisen suppeaksi. Motiivina oli pyrkimys saada aikaan kehittyvä ja johonkin johtava prosessi, jossa tapaamiset muodostivat selkeästi sarjan. Useille politiikan ammattilaisille osoittautui kuitenkin hyvin vaikeaksi löytää aikaa aivoriihiin osallistumiselle. Tästä seurasi että toivotunkaltainen ajatustenvaihto jäi välillä vähäiseksi. Osallistujajoukon kokoonpano vaihteli ja siitä johtuen asiantuntijaryhmän panos ei ehkä aina tuottanut tulosta, joka olisi johtanut selkeään kehitysprosessiin.

Mikäli vastaavankaltaisia prosesseja toteutetaan jatkossa, on tärkeää tarkemmin kuulostella millaiselle keskustelulle todella on tarvetta. Aivoriihet tulisi toteuttaa nykyistä avoimemmalla kutsuperiaatteella ja mukaan kutsuttavien määrää on mietittävä tarkemmin, samoin kuin tapoja sitouttaa osallistuja think tank prosessiin. Tarjolla olevat menetelmälliset vaihtoehdot tulee myös pitää mielessä. Työtapana aivoriihi on loistava kehittyvän prosessin käynnistäjä tai sarja erillisiä laadukkaita keskusteluja.

Päätösseminaarissa esiteltiin hyvinvointipalvelujen roolia ja kehitystä valituissa eurooppalaisissa maissa.

Myös hyvinvointirakenteiden muodostumisen mahdollisuutta kehittyvissä maissa pohdittiin. Sisällöllisesti seminaari oli varsin onnistunut ja korkeatasoinen. Seminaarin kohderyhmänä oli aihepiiriin paneutuneet ja politiikan piirissä toimivat kansalaiset. Osallistujia oli noin 40. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Vihreä lanka -lehden kanssa.