KOHTI KÖÖPENHAMINAA Suomen ja Pohjolan vastuu

Neljän järjestäjätason yhteisseminaarissa Kohti Kööpenhaminaa - Suomen ja Pohjolan vastuu, Mot Köpenhamn Finlands och Nordens ansvar kuultiin useita mielenkiintoisia alustuksia. Osallistujia oli 71 mm. eri kansalaisjärjestöistä ja ministeriöistä.

Tilaisuuden avasi kansanedustaja Astrid Thors. Hän nosti esille Pohjoismaiden ministerineuvoston hyväksymän uuden ympäristöyhteistyön toimintaohjelman vuosille 2009-2012. Siinä keskiöön on nostettu toiminta, joka tehostaa ilmaston ja sen muutoksen hallintaa. Ministerineuvoston strategiassa erillisteemoiksi on määritetty; ilmasto ja ilma, meret ja rannikkovyöhykkeet, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut sekä kestävä kulutus ja tuotanto.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on myös käynnistänyt tiiviin yhteistyön pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden kesken. Työryhmä COP-15 valmistelee yhteenvetoja ja kannanottoja mm. kansainvälisistä kuljetuksista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Kööpenhaminassa pidettävään ilmastohuippukokoukseen joulukuussa 2009.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki  linjasi Kööpenhaminan tavoitteesi aikaansaada kattava, sitova ilmastopoliittinen  sopimus. Samalla hän muistutti, että tulevassa kokouksessa pohjoismailla nyt suurempi rooli kuin aikaisemmin, koska Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajana ja Tanska kokouksen isäntänä. Vaikka EU:ssa onkin hyväksytty tiukat vähentämispäätökset, tulee konkreettiset uudistamistoimet kuitenkin toteuttaa kussakin EU-maassa omien ratkaisujen perusteella.

Toimittaja Inger Jägerhorn summasi, että ilmastonmuutoksen viilentämistoimenpiteiden vetäminen ei oikeastaan kuuluisi ympäristöministerin tehtäviin aiheen vakavuudesta ja laajuudesta sekä seurannaisvaikutusten moninaisuudesta johtuen. Vastuu tulisikin osoittaa koko hallitukselle. Samalla hän esitti huolensa siitä, että yhteisten sopimusten aikaansaaminen vie aivan liian pitkän ajan. Kioton sopimuksen tekemiseen, joka koski vain teollisuusmaita, kului 13 vuotta. Lopuksi Inger Jägerhorn näki, että kansalaisjärjestöillä on edelleen suuri vastuu ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ne ovat oppineet tekemään pitkäjänteistä työtä ja oivaltamaan sen, ettei tästä selvitä kertatempauksilla.

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoi keskuksen johtamasta hankkeesta, hiilineutraaleista kunnista, jossa tavoitteena on saada syntymään päästöttömiä kuntia. Yhdessä työskentelevät kunnissa toimivat yritykset, kunnalliset virkamiehet ja poliitikot sekä kuntalaiset. Mukana on viisi kuntaa ja erityisesti Uusikaupunki on tehnyt merkittäviä päätöksiä uusiutuvan energian hankkimiseksi. Hankkeesta löytyy lisää tietoa www.ymparisto.fi hiilineutraalit kunnat. Tutustua voi myös esittelyvideoon: Hiilineutraalit kunnat-esittelyvideo.

Pääsihteeri Mikael Sjövall, NEFCOsta, Nordiska miljöfinansieringsbolagetista kertoi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ja haastoi ympäristöjärjestöt toimissaan ja kampanjoissaan sisällöltään asiapitoisempiin teksteihin. Kritiikin kärki osoitti nykyisiä kotisivuja, jotka ovat värikkäitä ja kutsuvia mutta kovan faktan osalta melko mitäänsanomattomia. Näitä kotisivuja Sjövall vertasi yritysten kotisivuihin, joissa kerrotaan uusista uusiutuvan energian innovaatioista.